:: wikimiki.org ::

Suomen Filmiteollisuus

Suomen Filmiteollisuus

Suomen Filmiteollisuus (SF) on Erkki Karun vuonna 1933 perustama suomalainen elokuvatuotantoyhtiö, jonka Karu perusti riitauduttuaan Suomi-Filmin kanssa. Johtaja, ohjaaja, tuottaja ja käsikirjoittaja T.J. Särkkä oli Suomen Filmiteollisuuden keskeinen hahmo. Suomen Filmiteollisuuden palveluksessa toimi mm. elokuvaohjaaja Armand Lohikoski. Suomen Filmiteollisuus meni konkurssiin vuonna 1965 television tulon seurauksena.

Elokuvat

- Meidän poikamme ilmassa - me maassa (1934)
- Syntipukki (1935)
- Roinilan talossa (1935)
- Onnenpotku (1936)
- Kaikenlaisia vieraita (1936)
- Pohjalaisia (1936)
- Asessorin naishuolet (1937)
- Kuin uni ja varjo (1937)
- Lapatossu (1937)
- Kuriton sukupolvi (1937)
- Tulitikkuja lainaamassa (1938)
- Olenko minä tullut haaremiin (1938)
- Syyllisiäkö? (1938)
- Rykmentin murheenkryyni (1938)
- Vieras tuli taloon (1938)
- Nummisuutarit (1938)
- Eteenpäin - elämään (1939)
- Helmikuun manifesti (1939)
- Halveksittu (1939)
- Jumalan tuomio (1939)
- Takki ja liivit pois (1939)
- Lapatossu ja Vinski olympiakuumeessa (1939)
- Seitsemän veljestä (1939)
- Pikku pelimanni (1939)
- Serenaadi sotatorvella (1939) -> ensi-iltaan 1940
- Suotorpan tyttö (1940)
- SF-paraati (1940)
- Aatamin puvussa ja vähän Eevankin (1940)
- Lapseni on minun (1940)
- Runon kuningas ja muuttolintu (1940)
- Tavaratalo Lapatossu ja Vinski (1940)
- Yövartija vain ... (1940)
- Oi kallis Suomenmaa (1940)
- Kulkurin valssi (1941)
- Perheen musta lammas (1941)
- Jos oisi valtaa (1941)
- Suomisen perhe (1941)
- Totinen torvensoittaja (1941)
- Kaivopuiston kaunis Regina (1941)
- Poikamiespappa (1941)
- Täysosuma (1941)
- Onnellinen ministeri (1941)
- Oi aika vanha kultainen (1942)
- Onni pyörii (1942)
- Avioliittoyhtiö (1942)
- Uuteen elämään (1942)
- August järjestää kaiken (1942)
- Puck (1942)
- Suomisen Ollin tempaus (1942)
- Niin se on poijjaat (1942)
- Rantasuon raatajat (1942)
- Katariina ja Munkkiniemen kreivi (1943)
- Tyttö astuu elämään (1943)
- Tuomari Martta (1943)
- Nuoria ihmisiä (1943)
- Hevoshuijari (1943)
- Valkoiset ruusut (1943)
- Yrjänän emännän synti (1943)
- Synnitön lankeemus (1943)
- Suomisen taiteilijat (1943)
- Vaivaisukon morsian (1944)
- Ballaadi (1944)
- Suurin voitto (1944)
- Nainen on valttia (1944)
- Sylvi (1944)
- Miesmalli (1944)
- Anja, tule kotiin (1944)
- Suomisen Olli rakastuu (1944)
- Ristikon varjossa (1945)
- Anna-Liisa (1945)
- Vain sinulle (1945)
- Suomisen Olli yllättää (1945)
- Nokeaa ja kultaa (1945)
- En ole kreivitär (1945)
- Nuoruus sumussa (1946)
- Synnin jäljet (1946)
- Kirkastuva sävel (1946)
- Kuudes käsky (1947)
- Hedelmätön puu (1947)
- Kultamitalivaimo (1947)
- Pikku-Matti maailmalla (1947)
- Suomen suurkisat 1947 (1947)
- Naiskohtaloita (1947)
- Särkelä itte (1947)
- Suopursu kukkii (1947)
- Haaviston Leeni (1948)
- Laitakaupungin laulu (1948)
- Laulava sydän (1948)
- Toukokuun taika (1948)
- Onnen-Pekka (1948)
- Irmeli, seitsentoistavuotias (1948)
- Kalle Aaltosen morsian (1948)
- Neljästoista vieras (1948)
- Pontevat pommaripojat (1948) -> ensi-iltaan 1949
- Ruma Elsa (1949)
- Pikku pelimannista viulun kuninkaaksi (1949)
- Prinsessa Ruusunen (1949)
- Serenaadiluutnantti (1949)
- Aaltoska organiseeraa (1949)
- Isäntä soittaa hanuria (1949)
- Orpopojan valssi (1949) -> ensi-iltaan 1950
- Katupeilin takana (1949)
- Professori Masa (1949) -> ensi-iltaan 1950
- Isäpappa ja keltanokka (1950)
- Köyhä laulaja (1950)
- Tapahtui kaukana (1950)
- Maija löytää sävelen (1950)
- Tanssi yli hautojen (1950)
- Kaunis Veera eli Ballaadi Saimaalta (1950)
- Katariina kaunis leski (1950)
- Rakkaus on nopeampi Piiroisen pässiäkin (1950)
- Lakeuksien lukko (1951)
- Vain laulajapoikia (1951)
- Radio tekee murron (1951)
- Kenraalin morsian (1951)
- Rion yö (1951)
- Neljä rakkautta (1951)
- Rovaniemen markkinoilla (1951)
- Pitkäjärveläiset (1951)
- Vihaan sinua - rakas (1951)
- Tytön huivi (1951)
- Yhden yön hinta (1952)
- Kuollut mies kummittelee (1952)
- Mitäs me taiteilijat (1952)
- Lännen lokarin veli (1952)
- Tervetuloa aamukahville eli tottako toinen puoli (1952)
- On lautalla pienoinen kahvila (1952)
- Komppanian neropatit (1952)
- Kipparikvartetti (1952)
- Muhoksen mimmi (1952)
- Niskavuoren Heta (1952)
- Rantsalmen sulttaani (1952) -> ensi-iltaan 1953
- Varsovan laulu (1953)
- Lentävä kalakukko (1953)
- Pekka Puupää (1953)
- Jälkeen syntiinlankeemuksen (1953)
- Me tulemme taas (1953)
- Se alkoi sateessa (1953)
- Pekka Puupää kesälaitumella (1953)
- Tyttö kuunsillalta (1953)
- Senni ja Savon sulttaani (1953)
- Hilja, maitotyttö (1953)
- Kunnioittaen (1954)
- Hei, rillumarei (1954)
- Sininen viikko (1954)
- Niskavuoren Aarne (1954)
- Mä oksalla ylimmällä (1954)
- Minä soitan sinulle illalla (1954)
- Kasarmin tytär (1954)
- Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä (1954)
- Kaksi vanhaa tukkijätkää (1954)
- Hilmanpäivät (1954)
- Onni etsii asuntoa (1954) -> ensi-iltaan 1955
- Taikayö (1954)
- Majuri maantieltä (1954)
- Opri (1954)
- Pekka ja Pätkä puistotäteinä (1955)
- Veteraanin voitto (1955)
- Kiinni on ja pysyy (1955)
- Rakas lurjus (1955)
- Kukonlaulusta kukonlauluun (1955)
- Isän vanha ja uusi (1955)
- Nukkekauppias ja kaunis Lilith (1955)
- Rakkaus kahleissa (1955)
- Neiti Talonmies (1955)
- Pastori Jussilainen (1955)
- Kaunis Kaarina (1955)
- Pekka ja Pätkä pahassa pulassa (1955)
- Tuntematon sotilas (1955)
- Nina ja Erik (Nina och Erik), 1960. Sk, O: Aarne Tarkas
- Isaskar Keturin ihmeelliset seikkailut (1960)
- Oksat pois! (1961)
- Turkasen tenava! (1963)
- Teerenpeliä (1963)

Aiheesta muualla

- [http://www.geocities.com/moviemashine/SF.html Epäviralliset kotisivut] Luokka:Suomi

Suomi

Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.

Historia

:Pääartikkeli: Suomen historia Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina. Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä. Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917. Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä. Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.

Hallinto ja politiikka

:Pääartikkeli: Suomen politiikka Suomen politiikka Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä. Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin. Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.

Valtion aluehallinto

:Pääartikkeli: Suomen läänit Suomen läänit Suomen läänit Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaan maakunta Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi. Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.

Paikallishallinto

: Pääartikkeli: Suomen kunnat Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen. Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.

Paikallinen aluehallinto

: Pääartikkeli: Suomen maakunnat Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein. Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä. Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.

Maantiede

:Pääartikkeli: Suomen maantiede

Metsät

Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.

Vesistöt

Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne. Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.

Maastonmuodot

Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.

Talous

Haltitunturi Pääartikkeli: Suomen talous Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi. Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.

Matkailu

Yhdysvallat Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.

Väestö

Pääartikkeli: Suomen väestö Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.

Etniset ryhmät

- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 % :Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä

Maahanmuutto ja maastamuutto

Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.

Väestön kielet

Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5 % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin. Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää: (lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])

Uskonnot

Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan. Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

Terveys

Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.

Koulutus

Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua. Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.

Kulttuuri

Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi. Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia. savolaiset]]

Urheilu

Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo. 1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.

Kirjallisuus

jalkapalloilijoista :Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.

Musiikki

:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.

Taide

:Pääartikkeli: Suomen taide Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.

Juhlapäivät

Katso myös

- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomalaiset eurokolikot
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito

Aiheesta muualla

- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]
- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]

Lähteet

- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus] Luokka:Suomi ms:Finland zh-min-nan:Suomi [[got:

Armand Lohikoski

Armand Uolevi Lohikoski (s. 3. tammikuuta 1912, Astoriassa, Oregonin osavaltiossa Yhdysvalloissa, k. 20. maaliskuuta 2005 Helsingissä) oli suomalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja media-alan uranuurtaja. Hänet muistetaan erityisesti Pekka Puupää -elokuvien ohjaajana. Koulutukseltaan Lohikoski oli filosofian maisteri.

Ura

Armand Lohikoski oli elämänsä aikana monessa mukana. Nuorena ylioppilaana hän toimi aktiivisesti Ylioppilasteatterissa, Ylioppilaiden Raittiusyhdistyksessä, Ylioppilaskunnan Laulajissa ja Suomi-Amerikka Yhdistyksessä. Ennen siirtymistään elokuvaohjaajaksi hän teki monipuolisen uran media-alan eri osa-alueilla. Hän työskenteli muun muassa pilakuvapiirtäjänä, Yleisradion osastopäällikkönä, toimittajana, radio-ohjaajana ja -juontajana, lehtikustantajana, Fennada-filmin mainospäällikkönä, Metro-Goldwyn-Mayer Filmsin Helsingin toimiston konttoripäällikkönä ja toimitusjohtajana, sekä Suomen Filmiteollisuuden lyhytelokuvaosaston päällikkönä ja ohjaajana. Lohikoski perusti Suomen ensimmäiset ilmaisjakelulehdet, Töölön ja Käpylän kaupunginosalehdet. Hän ideoi ja käynnisti Yleisradiossa osastopäällikkönä toimiessaan hyvin suosituksi tulleen Herra X-tietokilpailun, jonka ensimmäinen lähetys lähetettiin 11.12.1941. Suomen ensimmäinenä radiotietokilpailuna Herra X käynnisti kokonaan uuden viihteen alan, tietokilpailut, jotka levisivät myöhemmin myös radiosta televisioon. Armand Lohikoski ohjasi uransa aikana Suomen Filmiteollisuuden palveluksessa yhteensä 18 pitkää elokuvaa. Näiden lisäksi Lohikoski ohjasi useita lyhytelokuvia ja mainosfilmejä. Lohikosken ensimmäinen pitkä elokuva oli vuonna 1953 valmistunut Reino Helismaan käsikirjoittama ja Anneli Saulin ja Lohikosken tulevan kolmannen vaimon Tuija Halosen tähdittämä tukkilaiskomedia Me tulemme taas. Tätä seurasivat useat Pekka Puupää -elokuvat ja seitsemän muuta elokuvaa. Lohikoski kirjoitti mielenkiintoisen matkakertomuksen Ylioppilaskunnan Laulajien Toisen maailmansodan jälkeisestä Yhdysvaltain-matkasta Dollari on lujassa vuonna 1946, omaelämäkerrallisen teoksen Mies Puupää-filmien takaa 1993 ja omakustanteena aforismikokoelman Sattuvasti Sanottua vuonna 2002. Hän kuoli lyhyen sairauden jälkeen Helsingissä Laakson sairaalassa 20. maaliskuuta 2005 93-vuotiaana.

Elokuvia, ohjaukset

- Me tulemme taas, 1953
- Pekka ja Pätkä kesälaitumilla, 1953
- Hei, rillumarei!, 1954
- Minä soitan sinulle illalla, 1954
- Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä, 1954
- Pekka ja Pätkä puistotäteinä, 1955
- Kiinni on ja pysyy, 1955
- Pekka ja Pätkä pahassa pulassa, 1955
- Risti ja liekki, 1957
- Pekka ja Pätkä ketjukolarissa, 1957
- Pekka ja Pätkä salapoliiseina, 1957
- Pekka ja Pätkä sammakkomiehinä, 1957
- Kahden ladun poikki, 1958
- Pekka ja Pätkä Suezilla, 1958
- Pekka ja Pätkä miljonääreinä, 1958
- Pekka ja Pätkä mestarimaalareina, 1959
- Kohtalo tekee siirron, 1959
- Taape tähtenä, 1962

Elokuvia, käsikirjoitukset

- Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä, 1954
- Pekka ja Pätkä ketjukolarissa, 1957
- Pekka ja Pätkä salapoliiseina, 1957
- Pekka ja Pätkä sammakkomiehinä, 1957
- Pekka ja Pätkä Suezilla, 1958
- Pekka ja Pätkä miljonääreinä, 1958
- Pekka ja Pätkä mestarimaalareina, 1959
- Kohtalo tekee siirron, 1959
- Taape tähtenä, 1962

Elokuvia, näyttelijäroolit

- Ryhmy ja Romppainen, 1941, Ovimies
- Synnin puumerkkki, 1942, Tehtaanjohtaja
- Tyttö astuu elämään, 1943, Everstin apulainen
- Varjoja Kannaksella, 1943, Tullivirkailija
- Tähtireportterit tulevat, 1945, Rosvo
- Pekka ja Pätkä pahassa pulassa, 1955, Radioääni
- Pekka ja Pätkä ketjukolarissa, 1957, Professori Karhu
- Pekka ja Pätkä Suezilla, 1958, Suezin ilmanjohto

Linkit

- [http://www.imdb.com/name/nm0517833/ Armand Lohikoski IMDB:ssä]
- [http://www.sea.fi/lahikuvassa/inmemoriam/lohikoski.html Suomen elokuva-arkiston muistokirjoitus]
- [http://www.yle.fi/ikimuistoinen/lohikoski.html Yleisradion henkilökuva] Lohikoski, Armand Lohikoski, Armand Lohikoski, Armand

Televisio

Televisio on laite, joka näyttää radioaaltoja pitkin siirrettyä liikkuvaa kuvaa. Televisiota nimitettiin vielä 1950-luvulla myös näköradioksi. Televisiolähetys voidaan siirtää joko analogisena tai digitaalisena kolmella päätavalla: satelliittien kautta, kaapelia pitkin tai mastoihin sijoitettujen ulkoantennien avulla. Analoginen lähetys on vielä toistaiseksi yleisempi, mutta Suomi siirtyy pelkästään digitaalitelevisioaikaan elokuussa 2007.

Televisiokanavat

Television kanavaksi sanotaan lähetystaajuutta. Vapaat kanavat jaetaan kansainvälisillä sopimuksilla; tarkoitus on olla häiritsemättä lähialueiden lähetyksiä. Luettelo televisiokanavista

TV-sarjat

Televisiokanavien määrän lisääntyessä on yhä tärkeämpää, että katsoja saadaan houkuteltua juuri omalle kanavalle. Siihen auttavat sarjat, jotka toistuvat samaan kellonaikaan joko joka päivä tai ainakin joka viikko. Vaikka alkuperäiset ohjelmat eivät edes olisi sarjoja, televisioyhtiö voi luoda sarjan samantyyppisistä ohjelmista (esim. Avara luonto).
- Luettelo televisiosarjoista

Tekniikka

Perinteinen kuvaputkitelevisio muodostuu katodisädeputkesta, jossa elektronisuihku kiitää kuvan poikki 50 kertaa sekunnissa sytyttäen ja sammuttaen kuvaruudun pieniä pisteitä. Ensimmäiset kaupalliset katodisädeputkitelevisiot toi myyntiin saksalainen Telefunken vuonna 1934. Britit ja amerikkalaiset seurasivat parin vuoden kuluttua. Väritelevisiossa on kolmen pisteen ryhmiä: sininen, vihreä ja punainen, jotka sytytetään samaan tahtiin. (katso Näyttö). Uudet tekniikat ovat tulossa, jotta saadaan teräväpiirtoisempia ja suhteessa litteämpiä televisioita.
- Digitaalitelevisio
- HDTV
- NTSC
- PAL
- Television tuotantotekniikka
- Television kuluttajatekniikka Luokka:Televisio Luokka:radiotekniikka Luokka:Televisiotekniikka ja:テレビ simple:Television

Pekka Puupää

Pekka Puupää on suomalainen sarjakuva- ja elokuvahahmo . Sarjakuvapiirtäjä Ola "Fogeli" Fogelbergin luoma hahmo esiintyi 1925-75 suositussa Pekka Puupää -sarjakuvassa ja 1952-60 kolmessatoista Suomen Filmiteollisuuden tuottamassa elokuvassa. Pekka Puupää kuuluu suomalaisen populaarikulttuurin tunnetuimpiin ja rakastetuimpiin hahmoihin.

Sarjakuvat

Pekka Puupään ensiesiintyminen tapahtui Osuusliike Elannon Kuluttaja-lehdessä vuonna 1925, jolloin samanniminen sarjakuva alkoi ilmestyä siinä. Sarjaa piirsi Elannon mainosgraafikko Ola Fogelberg joka signeerasi sarjakuvansa nimimerkillä Fogeli. Pekka Puupää oli hyväntahtoinen mutta yksinkertainen ja jokseenkin tyhmä miekkonen. Sarjan sivuhenkilöt olivat Pekan pirttihirmuvaimo Justiina ja hänen ovela kaverinsa Pätkä, jonka Fogelberg poimi mukaan edellisestä, lyhyen aikaa ilmestyneestä Herra Pätkä -sarjakuvastaan. Ensimmäisinä vuosinaan sarjakuva oli pääasiassa huumorin varjolla esitettyä osuusliikkeen propagandaa: Justiina pieksi Pekan, koska tämä ei ollut viitsinyt kävellä sateessa osuuskauppaan vaan käynyt yksityiskaupassa. Myöhemmin Fogeli kuitenkin lopetti mainostamisen ja muutti Pekka Puupään puhtaaksi vitsisarjaksi, siirtäen samalla tapahtumapaikan Helsingistä Savikylä-nimiselle maalaispaikkakunnalle. Tämä antoi sarjakuvalle tilaisuuden kehittyä monipuolisemmaksi. Tavallisia juoniaiheita olivat Pekan epäonnistumiset eri ammateissa ja kotiaskareissa, omalaatuiset ratkaisut vastaan tuleviin ongelmiin sekä muut kommellukset, joihin hän tyhmyyttään ja hyväuskoisuuttaan joutui. Toinen kestoaihe olivat Pekan ja Pätkän yritykset livistää vaimoiltaan (Pätkä oli sarjakuvassa perheellinen mies) pelaamaan korttia ja rilluttelemaan. Vakituisia sivuhenkilöitä olivat mm. rikas Perintötäti, jota Pekka ja Justiina yrittivät mielistellä erilaisin, tavallisesti katasrofiin päättynein tempuin, sekä paikallinen kartanonomistaja kreivi Pomppalinna. Myöhemmin Pekka ja Justiina saivat myös Pulu-nimisen pojan, joka osoitti perineensä isältään runsaasti ominaisuuksia, sekä hankkivat otto-pojan Otto. Viikoittain ilmestynyt Pekka Puupää koostui kuuden ruudun mittaisista sarjoista (joita nykyään nimitettäisiin sunnuntaisarjoiksi). Sarjakuvassa ei ollut puhekuplia, vaan tekstit olivat ruutujen alla; tämä oli yleinen käytäntö eurooppalaisissa sarjakuvissa vielä II maailmansodan jälkeen. Fogelberg piirsi ilmeisesti kokeilumielessä joitakin sarjoja puhekuplilla, mutta nämä jäivät yksittäistapauksiksi. Piirrostyyli oli samalla kertaa karrikoivaa ja realistista: Pekka Puupää ja muut hahmot olivat karikatyyrejä, mutta miljööt ovat realistisesti ja usein hyvin pikkutarkasti piirrettyjä, minkä ansiosta sarja toimii myös hyvänä kurkistusluukkuna 1900-luvun alkupuolen suomalaiseen maalaiselämään. Pekka Puupää ei ollut ensimmäinen suomalainen sarjakuva, mutta se oli ensimmäinen merkittävän suosion saanut sarjakuva ja samalla alansa tienraivaaja. Sanomalehtisarjakuvista koottuja Pekka Puupää -sarjakuvakirjoja myytiin 1930-luvulla enemmän kuin mitään muuta suomalaista kirjallisuutta. Ola Fogelbergin kuoltua 1950 hänen tyttärensä Toto Fogelberg-Kaila jatkoi sarjakuvaa vuoteen 1975. Samoihin aikoihin kun tämä kaikkien aikojen pitkäikäisin suomalainen sarjakuva loppui, Suomen sarjakuvaseura alkoi palkita ansioituneita sarjakuvataiteilijoita Puupää-hatulla, joka on kopio Pekka Puupään tötteröhatusta. Ensimmäisen hatun sai 1972 Toto Fogelberg-Kaila.

SF-elokuvat

Pekka Puupään muokkaaminen elokuvaksi oli SF:n käsikirjoittajan Reino Helismaan idea. Yhtiön johtaja T. J. Särkkä osti 1950-luvun alussa Puupään oikeudet vastikään kuolleen Ola Fogelbergin leskeltä ja ilmeisesti huijasi tätä kaupanteossa: suullisesti puhuttiin vain yhdestä elokuvasta, mutta sopimuspaperi antoi SF:lle pysyvät oikeudet Pekka Puupäähän. Ensimmäinen elokuva Pekka Puupää tehtiin 1952, ohjaajana Ville Salminen, käsikirjoittajana Helismaa ja päärooleissa Esa Pakarinen (Pekka), Masa Niemi (Pätkä) ja Siiri Angerkoski (Justiina). Kun elokuva sai suuren suosion ja sille ryhdyttiin suunnittelemaan jatko-osaa Pekka Puupää kesälaitumilla, Ville Salminen kieltäytyi koska ei halunnut jumiutua "Puupää-ohjaajaksi". Tilalle otettiin Armand Lohikoski, joka sittemmin ohjasi sarjan kaikki elokuvat viimeistä lukuun ottamatta ja sai harteilleen "Puupää-ohjaajan" viitan. Elokuvat muuttivat merkittävästi sarjakuvan maailmaa. Tapahtumapaikka palasi Helsinkiin ja henkilöhahmot typistettiin Pekkaan, Pätkään ja Justiinaan. Pätkä kadotti perheensä ja muuttui Puupäiden nurkissa asustelevaksi kulkumieheksi. Sarjakuvassa Pekka Puupää oli ollut ehdoton päätähti, mutta elokuvissa Pätkästä tuli pian hänen tasavertainen aisaparinsa. Kolmannesta elokuvasta Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä lähtien tämä näkyi myös nimessä. Uudeksi hahmoksi kehitettiin Armas Jokion esittämä talonmies Pikkarainen. Elokuvien tavallinen juoni käsitteli Pekan ja Pätkän yritystä menestyä jossakin ammatissa, kuten keksijöinä (Kiinni on ja pysyy), salapoliiseina, sammakkomiehinä tai jopa YK:n rauhanturvaajina (Pekka ja Pätkä Suezilla). Puupää-elokuvat tehtiin SF:n tyyliin nopeasti ja halvalla. Esimerkiksi elokuvan Pekka ja Pätkä Suezilla aavikkokohtaukset kuvattiin helsinkiläissä sorakuopissa ja kaupunkinäkymät rakennettiin pahvista SF:n studioon. Ohjaaja Armand Lohikoski riiteli T. J. Särkän kanssa, koska hän olisi halunnut tehdä elokuvat huolellisemmin. Lisäksi Lohikoski piti Reino Helismaan käsikirjoituksia kehnoina ja hutaistuina, ja elokuvasta Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä -lähtien hän käsikirjoittikin itse useimmat Puupäät. Elokuvan Pekka ja Pätkä mestarimaalareina jälkeen Lohikoski suunnitteli poliittista satiiria nimeltä Pekka ja Pätkä politiikan pyörteissä. Särkkä piti kuitenkin aihetta sopimattomana ja syrjäytti Lohikosken seuraavan Puupään tuotannosta. Tilalle kutsuttiin Reino Helismaa ja ohjaaja Aarne Tarkas, jotka tekivät sarjan 13. ja viimeisen elokuvan Pekka ja Pätkä neekereinä. Pätkää esittänyt Masa Niemi teki itsemurhan pian elokuvan valmistumisen jälkeen. Aarne Tarkas Suomen Filmiteollisuuden tuottamat Puupää-elokuvat ovat:
- Pekka Puupää (Ville Salminen, 1953)
- Pekka Puupää kesälaitumilla (Armad Lohikoski, 1953)
- Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä (AL, 1954)
- Pekka ja Pätkä puistotäteinä (AL, 1954)
- Kiinni on ja pysyy eli Pekan ja Pätkän uudet seikkailut(AL, 1955)
- Pekka ja Pätkä pahassa pulassa (AL, 1955)
- Pekka ja Pätkä ketjukolarissa (AL, 1957)
- Pekka ja Pätkä salapoliiseina (AL, 1957)
- Pekka ja Pätkä sammakkomiehinä (AL, 1957)
- Pekka ja Pätkä Suezilla (AL, 1958)
- Pekka ja Pätkä miljonääreinä (AL, 1958)
- Pekka ja Pätkä mestarimaalareina (AL, 1959)
- Pekka ja Pätkä neekereinä (Aarne Tarkas, 1960)

Pekka Puupään jälkimaine

Vaikka elokuvakriitikot haukkuivat Puupää-elokuvia, niistä tuli suuria kansansuosikkeja joita näytetään yhä säännöllisesti televisiossa. Myös Fogelbergin alkuperäiset sarjakuvat ovat olleet saatavilla: Puupään parhaat -albumisarjasta otettiin uusintapainos viimeksi 90-luvulla. Porilainen independent-filmituottaja Visa Mäkinen yritti 1980-luvun puolivälissä elvyttää Pekka Puupään hahmon ja teki kaksi tv-sarjaa Pekka Puupää tositoimessa (1982) ja Pekka Puupää seikkailee (1982) sekä elokuvat Pekka & Pätkä ja tuplajättipotti (1985) ja Pekka Puupää poliisina (1986). Tv-sarjat ja elokuvat kuitenkin menestyivät huonosti ja moni piti niitä "alkuperäisten" Puupäiden halventamisena. Viimeisimpien lehtitietojen mukaan ohjaaja Pekka Lehto suunnittelee Suomen elokuvasäätiön 10 000 euron kehittämistuella uutta Pekka ja Pätkä -komediaelokuvaa. Työnimeltään Pekka ja Pätkä levottomina-elokuva kertoo kansankomediamaisesti homouteen kohdistuvista peloista. http://www.iltasanomat.fi/arkisto/uutinen.asp?folder=%2FUutiset%2FKotimaa&pvm=1%2E7%2E2005&id=1016612 Luokka:Sarjakuvat Luokka:Suomalaiset elokuvat Luokka:Fiktiiviset henkilöt

Tuntematon sotilas

Tuntematon sotilas on Väinö Linnan 26. marraskuuta 1954 ilmestynyt romaani, joka kuvaa konekiväärikomppanian kokemuksia jatkosodassa. Kirja on julkaistu myös alkuperäisessä lyhentämättömässä muodossaan nimellä Sotaromaani (2000). Kirjan piirteitä ovat värikkäät henkilöt, murteiden käyttäminen dialogissa ja sodan kuvaaminen rivimiehen näkökulmasta. Kirjaa on pidetty myös sodanvastaisena ja vastapainona runebergiläiselle sotasankaritraditiolle, joksi Linna itse sen esitti. Tosin jotkut kriitikot ovat väittäneet romaanin korvanneen runebergiläisen sankarimyytin lopultakin vain siitä pintapuolisesti eroavalla "sisu"-hengen ylistyksellä. Herkulliset karaktäärit ja kirjan oletettu arvo johtamistaidon oppaana tekevät siitä suositun vielä nykyäänkin. Kirjan pohjalta on tehty kaksi saman nimistä elokuvaa.

Elokuvat

"Vanha Tuntematon", Vuoden 1955 Tuntematon Sotilas

Ensimmäinen elokuvista, Edvin Laineen ohjaus sai ensi-iltansa jo joulukuussa 1955. Sen on nähnyt elokuvateattereissa peräti 2,8 miljoonaa katsojaa ollen näin kaikkien aikojen katsotuin elokuva Suomessa.

Rooleissa

- Kosti Klemelä - Koskela
- Heikki Savolainen - Hietanen
- Reino Tolvanen - Rokka
- Veikko Sinisalo - Lahtinen
- Åke Lindman - Lehto
- Pentti Siimes - Määttä
- Leo Riuttu - Vanhala
- Kaarlo Halttunen - Rahikainen
- Matti Ranin - Kariluoto
- Jussi Jurkka - Lammio
- Tauno Palo - Sarastie
- Pentti Irjala - Kaarna
- Vilho Siivola - Mäkilä
- Martti Romppanen - Sihvonen
- Tapio Hämäläinen - Salo

"Uusi Tuntematon", Vuoden 1985 Tuntematon Sotilas

Toisen version Tuntemattomasta sotilaasta ohjasi Rauni Mollberg. Hän käytti Laineen elokuvaa nuorempia ja tuntemattomampia näyttelijöitä.

Rooleissa

- Risto Tuorila - Koskela
- Pirkka-Pekka Petelius - Hietanen
- Paavo Liski - Rokka
- Mika Mäkelä - Rahikainen
- Pertti Koivula - Lahtinen
- Tero Niva - Vanhala
- Ossi-Ensio Korvuo - Määttä
- Mikko Niskanen - Salo
- Pauli Poranen - Lehto
- Hannu Kivioja - Riitaoja
- Juha Riihimäki - Sihvonen
- Seppo Juusonen - Suentassu
- Timo Virkki - Honkajoki
- Vesa Ala-Seppälä - Hauhia
- Risto Heta - Vuorela

Linkkejä

- Wikisitaatti. Tuntematon sotilas Lainauksia kirjasta
- [http://akas.imdb.com/title/tt0048752/ Internet Movie Database. Tuntematon sotilas (1955)]
- [http://akas.imdb.com/title/tt0090215/ Internet Movie Database. Tuntematon sotilas (1985)] Luokka:Suomalaiset elokuvat Luokka:Romaanit

Ungerundeter halboffener Vorderzungenvokal

Lautliche und orthographische Realisierung des ungerundeten halboffenenen Vorderzungenvokals in verschiedenen Sprachen:
- Deutsch:
- []: Standardaussprache des kurzen betonten
- Beispiele: nett [], echt []
- []: Standardaussprache des langen <ä>
- Beispiele: Käse [], wärst []
- Französisch:
- []: è, ê, ai, ay, ei, ey; e häufig
- Beispiele: après [], fête [], merci [], fait [], pleine []
- []: in, im, ain, aim, ein, eim; en, em nach e, i, y
- Beispiele: besoin [], matin [], bien [], faim [], plein [] ---- Siehe auch: Vokal, Vorderzungenvokal, Rundung (Phonetik) Kategorie:Vokal ko:전설 비원순 중저모음

elitarne.info pisanie prac warsaw internet club Online Casinos Varsavia appartamenti

:: RELATED NEWS ::

Typhon (motorfiets)
Typhon is een historisch merk van motorfietsen. N.V Motocykelfabriken Typhon, Göteborg (1949-1951). Zweeds merk dat 198 cc tweetakten maakte die waren geconstrueerd door de beroemde Folke Mannerstedt (zie Excam). Categorie: Historisch motorfietsmerk

Excam
Excam of Excam system is een systeem voor de bediening van de kleppen, dat in de jaren vijftig door Folke Mannerstedt werd ontwikkeld en waarbij de nokkenassen waren vervangen door excenterstangen. De naam zou ex-cam (zonder nokkenas) kunnen betekenen, maar ook kunnen duiden op excenter-cam (excentrische nokkenas). Het systeem werd gebruikt door Husqvarna en Volkswagen. Ook de Lito-crossers, die immers gemodifice

Chytridiomycetes
De Schijnschimmels (Chytridiomycota) zijn de meest primitieve van de vier stammen in het rijk van de Fungi. De wetenschappelijke naam is afgeleid van het Griekse chytridion wat "kleine pot" betekent. De benaming duidt op de structuur waarin de sporen worden bewaard, het sporendoosje of sporangium.

Voorkomen

Schijnschimmels komen overal op aarde voor. Ze leven op organisch materiaal, zoals insecten,

Moore
Moore is een veelgebruikte Engelse achternaam van:
- De Britse beeldhouwer Henry Moore (1898-1986),
- De Ierse auteur Brian Moore (1921 - 1999),
- De Britse acteur Roger Moore (
- 1927),
- De Amerikaan Gordon Moore (
- 1929), medeoprichter van Intel,
- De Britse acteur Dud

Capnodiales
Capnodiales is een orde van zakjeszwammen (Ascmycetes) uit de subklasse Dothideomycetidae. Tot deze orde behoren zwartachtige schimmels die op planten groeien.

Taxonomie

De taxonomische indeling van Capnodiales is als volgt: Orde: Capnodiales
- Familie: Antennulariellaceae
- Familie: Capnod

Paus Donus
Donus († 11 april 678), ook bekend onder de namen Donos' en 'Domnus, was paus van 2 november 676 tot zijn dood. Hij was de zoon van een Romein met de naam Mauricius. Paus Donus was een fel tegenstander van het monotheletisme. Er is maar weinig bekend van deze 78ste paus. Gedurende zijn pausschap plaveide hij het binnenhof van de

Getransponeerde matrix
De getransponeerde matrix (overigens altijd kortweg 'de getransponeerde' genoemd) van een matrix is de matrix die ontstaat uit de eerste door de rijen met de kolommen te verwisselen. Men noteert de getransponeerde van de matrix A door A^{T. Een eenvoudig voorbeeld maakt dit duidelijk.

Voorbeeld
De 4×3-matrix A is gegeven door:

$A=\begin8&1&6\\3&5&7\\4&9&2\\2&0&1\end$

De getransponeerde is de 3×4-ma

Read More...}